Ensin oli pino puutarhakirjoja ja -lehtiä. Sitten alkoi haaveilu "Haluaa istutuspöydän myös! HALUAA!"

Niinpä annoin herätyksen vanhalle lankkupöydälle ja sieltä sun täältä löytyneille muille tavaroille, jotka meillä jo oli. Roudasin ne sopivaan paikkaan, lettuliiterin päätyseinän taakse, josta kuljemme halkovajaan. Vain hanallinen seinävesisäiliö on ostos puolenhinnan puutarha-alesta.

Olen viettänyt mielestäni kiitettävän paljon kesästä autuaasti ulkona...  verannalla, kukkapenkissä, lettuliiterissä, metsässä, pihassa, järvessä, saaressa, laiturilla, polkupyörän selässä... joten kyllä minä yhden uuden puuhapisteen pihalleni olen ansainnut. Pitkittääkseni tätä suurenmoista kesää.